Monet ajattelevat, että perinteiseen suomalaiseen yrityskenttään kuuluu pärjäämisen kulttuuri, jossa liiketoiminnan haasteiden kanssa kärvistellään viimeiseen saakka ilman ulkopuolista apua. Heikkoudet ja liiketoimintahaasteet ovat häpeä. Tästä kertoo myös se, että monet yrittäjät hakeutuvat liian myöhään yrityssaneeraukseen. Harva kaivossa räpiköivä kuitenkaan jättäisi tarttumatta pelastusköyteen, jos sellainen heitetään.
Ovatko liiketoimintahaasteet häpeä?
Ihminen kokee häpeää silloin, kun hän kokee pettäneensä itsensä, lähipiirinsä tai muun viiteryhmän odotukset. Ihminen kokee häpeää silloin, kun hän kokee olevansa huonompi kuin muut. Yrittäjäkenttä on kyllästetty korkeilla odotuksilla, joita on vaikea saavuttaa.
Esson baarissa kerrotaan sankariyrittäjistä, jotka eivät syö tai nuku, vaan puurtavat yrityksensä eteen vuosikausia, ja lopulta ahkeruudella sekä neuvokkuudella saavuttavat taloudellisen riippumattomuuden. Puhumattakaan siitä, että kyllähän suomalainen sisulla pärjää tilanteessa kuin tilanteessa! Nämä tarinat saisivat suurimman osan ihmisistä tuntemaan alemmuutta, eikä niistä tule esille sitä, kuinka harva onnistuu.
Yrittäjyys tarjoaa myös yksinkertaiset mittarit, joilla verrata itseään muihin. Liikevaihto, -voitto ja muut talouden tunnusluvut antavat helpon vertailukohdan toisiin yrityksiin. Nämä numerot ovatkin usein keskustelunaiheena siellä Esson baarissa, ja silloin usein unohtuu, että yrityksen perustamiseen on niin monta syytä kuin on yrittäjiäkin.
Onko taloudellinen menestys ainut tapa mitata yrittäjän onnistumista?
Koronaepidemian myötä sosiaalisessa median yrittäjäryhmissä on kohistu paljon liittyen yritystukiin ja yrittäjien taloudelliseen tilanteeseen. Monin paikoin keskustelu on päätynyt ikäville urille, esimerkiksi yrityksien syyllistämiseen siitä, ettei näillä ole puskurirahastoa, jolla selvitä yllättävän koronaepidemian yli. Mielestäni nämä keskustelut osoittavat rajoittunutta käsitystä yrityksien moninaisuudesta.
Sankariyrittäjienin tarinoissa muistetaan korostaa kuinka tärkeätä yritykselle on taloudellinen menestys. On kuitenkin hyvä huomata, että taloudellinen menestys ei kuitenkaan aina ole ainut mittari yritykselle. Esimerkiksi konkurssin tehneelle Timo Ruohiolle ylpeyden aiheeksi nousi heidän entisen yrityksensä tuotteet, jotka olivat alan parhaimmistoa.
Monet yritykset perustetaankin sen takia, että yrittäjä haluaa toteuttaa itseään. Joillekin yrittäjille on tärkeää luoda heille sopiva toimintaympäristö, eikä silloin esimerkiksi sopivaa toimistoa valitessa mietitä liiketaloudellisia seikkoja. Lähdin itsekin aikoinaan yrittäjäksi, koska halusin oikotien “tekemään sitä omaa juttua”, kuten aikoinaan kirjoitin Holvin blogissa. Emme koskaan yrittäneet kasvattaa ensimmäistä yritystämme kovinkaan suureksi, mutta kuten Timo Ruohio, katsomme edelleen ylpeinä tuon aikakauden tuotoksia.
Jotkut yritykset taas perustetaan pakon edessä: ei ole mitään muuta tahoa, joka voisi tarjota palkallista työtä. Tällaiselle yrittäjälle taloudellinen menestys voi olla korkean liikevaihdon sijasta se, että pystyy elättämään itsensä tai perheensä. Joku on voinut ottaa suuren pankkilainan ja perustaa ravintolan ilman puskurirahastoa, työllistää itsensä sekä perheensä, mutta painii nyt koronaepidemian tuoman kriisin kanssa. Selviää yritys tai ei, minun kirjoissani nämä yrittäjät ovat sankareita.
Älä häpeä, vaan toimi
Vaikka yrityksen taloudellinen menestys on vain yksi mittari, jolla arvioida yrityksen menestymistä, on yrityksen talousvaikeuksiin on tärkeätä puuttua heti. Jouhevasti pyörivä tulovirta on yrityksen verenkierto, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden.
Reagoimalla ajoissa taloushaasteisiin suurin osa yrityksistä pystyy välttämään pysyvän maksukyvyttömyyden, eli konkurssin. Aina ensimmäinen reaktio maksuvaikeuksiin on ottaa yhteyttä velkojiin. Useimmat velkojat ymmärtävät asiakasyrityksiensä tilanteen ja joustavat mahdollisuuksien mukaan. Velkojat myös usein ymmärtävät, että sopimalla maksuajasta- ja järjestelyistä he saavat todennäköisesti paremmin velkansa takaisin. Konkurssissa on mahdollista, ettei velkojille jää mitään. Näistä syistä onkin tärkeää ja hyödyllistä avata suora keskusteluyhteys velkojiin heti, jos huomaa, ettei pysty maksamaan laskuaan eräpäivään mennessä.
Pärjäämisen kulttuuri voi luoda joillekin mielikuvan, että maksuajan tai -järjestelyn pyytäminen olisi osoitus heikkoudesta. Häpeällistä ja osoitus epäonnistumisesta. Ei kuitenkaan pidä harhautua tämän illuusion pauloihin. Yritys voi joutua maksuvaikeuksiin monista yritäjästä riippumattomista syistä, ja fiksuinkin ihminen tekee virheitä. Yrittäjällä ei ole mitään syytä hävetä yrityksensä maksuvaikeuksia, varsinkin jos hän voi vielä vaikuttaa tilanteeseen.
Kansallinen epäonnistumisen päivä
Viime vuosikymmenen alussa suomalainen yritysyhdistys Aaltoes kehitti “kansallisen epäonnistumisen päivän”, joka pyrkii hälventämään epäonnistumisen pelkoa ja muuttamaan suomalaista kulttuuria. Valitettavasti päivä ei ole enää viime vuosina herättänyt samanlaista keskustelua kuin aiemmin, eikä mitään erityisiä juhlallisuuksia ole järjestetty.
Päivän sanoma on kuitenkin edelleen tärkeä: epäonnistumisen pelosta irti pääseminen ja epäonnistumisista oppiminen ovat avain menestykseen elämän jokaisella osa-alueella. Kuten Petri Vilén kuvailee YLEn uutisessa: “Konkurssi on Suomessa melkoinen tabu. Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvalloissa nähdään, että konkurssin tehnyt yrittäjä on kokenut ja hän tietää, mitä liiketoiminnassa tulee jatkossa välttää. Sellaisille tyypeille on siellä kysyntää johtotehtävissä”. On myös hyvä muistaa, että sankariyrittäjä on epätodellinen hahmo, siinä missä yksisarviset ja lentävät lehmätkin.
Konkurssi vai yrityssaneeraus?
Yrityssaneeraus, tai toiselta nimeltään velkasaneeraus, on monelle kirosana, vaikka sen sisältöä ei oikeastaan tunneta. Yrityssaneeraus on vaihtoehto konkurssille, ja sen tarkoitus on tuottaa paras mahdollinen lopputulos niin saneerauksessa olevalle yrittäjälle kuin yrityksen velkojille. Yrityssaneeraus on oikeuslaitoksen hyväksymä ja tuomioistuimen päättämä toimenpide, jolla tervehdytetään ylivelkaantuneen oikeushenkilön toiminta.
Yrityssaneeraukseen hakeutumisessa ei ole mitään hävettävää. Omasta näkökulmastani on suorastaan kunnioitettavaa, jos yrittäjästä löytyy vielä sen verran taistelutahtoa, että on valmis vielä vaikeassa tilanteessa valmis käymään läpi raskaan saneerausprosessin. Parhaassa tapauksessa saneeraus pelastaa yrityksen talouden ja mahdollistaa velkojille maksamisen täysimääräisesti. Mikäli yrityksesi talous vaikuttaa olevan haastavassa tilanteessa, suosittelen perehtymään velkasaneeraukseen ja sen mahdollisuuksiin.
Voit lukea lisää yrityssaneerauksesta edellisestä blogipostistamme, ja jos tarvitset tukea yrityksesi taloudellisen tilanteen kanssa, niin ota yhteyttä ja katsotaan mitä asialle voisi tehdä.
Select Financial Services on tilitoimisto, joka tukee asiakkaitaan tilanteessa kuin tilanteessa. Autamme lakisääteisen kirjanpidon lisäksi rahoitushakemuksissa, liiketoiminnan kehittämisessä sekä yllättävissä liiketoimintaympäristön muutoksissa. Toimistomme sijaitsee Ateneumin vieressä, mutta tarjoamme sähköisiä tilitoimistopalveluita ja kirjanpitoa digitaalisten työkalujen avulla ympäri Suomen. Select avaa blogissaan kirjanpidon ja sähköisen taloushallinnon käytäntöjä sekä prosesseja. Tällä hetkellä kirjoitamme myös paljon koronaviruksen vaikutuksista yrittäjälle.
