Svoppi eli SVOP-rahasto on yritykseen tehty oman pääoman mukainen sijoitus, jossa yrityksen osakas tai muu taho lainaa yritykselle rahaa korottomasti. SVOP-rahasto kuuluu kirjanpidollisesti yrityksen vapaaseen omaan pääomaan, ja tästä seuraa kirjanyhdistelmä SVOP: Sijoitettu Vapaa Oma Pääoma. Tässä artikkelissa käymme läpi yritystoiminnan rahoittamista ja kirjanpitoa ylipäätään, esittelemme svoppien kilpailijan eli pääomalainan ominaisuuksia, käymme läpi SVOP-rahastojen kirjanpidollisia ja käytännön ominaisuuksia, ja lisäksi kerromme, että millaisissa tilanteissa SVOP-rahasto on pääomalainaa ja muita vaihtoehtoja parempi rahoituksen lähde.
Yritystoiminnan rahoittaminen ja kirjanpito
Yritys voi rahoittaa toimintaansa kahdella tavalla: tulorahoituksena tai pääomarahoituksena. Tulo- eli kassarahoitus tarkoittaa toiminnan rahoittamista yrityksen liiketoiminnan rahavirralla, eli sillä, mitä jää jäljelle, kun yrityksen tuloista on vähennetty menot. Erityisesti pienissä yrityksissä tulorahoitus on se tyypillisin päivittäisen liiketoiminnan pyörittämiseen käytetty varainlähde. Suurempia investointeja varten tarvitaan joko suurta kassaa, tai sitten yritys joutuu käyttämään pääomarahoitusta.
Pääomalla tarkoitetaan liiketoiminnassa yrityksen kaupallisesti hyödynnettäviä resursseja, kuten koneita, kalustoa, rahavaroja, patentteja yms. Käyttännössä useimmiten pääomaan ei lasketa mukaan inhimillisiä resursseja, eli työvoimaa, osaamista, koulutusta ja kykyjä – koska toista ihmistä ei voi konkreettisesti omistaa samalla tavalla kuin muita resursseja. Vaikka inhimillisiä resursseja ei lasketa mukaan pääomaan, niin pääoma voi olla myös aineetonta, kuten patentit.
Yrityksen pääoma jakautuu kahteen joukkoon sen mukaan, tarvitseeko yrityksen maksaa pääomia takaisin. Vieras pääoma on yritykseen sijoitettua pääomaa, joka pitää joskus maksaa takaisin resurssin antaneelle taholle, kuten esimerkiksi pankkilaina. Omalla pääomalla taas ei ole takaisinmaksuvelvollisuutta, vaan yritys omistaa kyseiset resurssit pysyvästi.
Oma pääoma
Oma pääoma pitää sisällään kolme ryhmää: sijoitettu oma pääoma, hallussapitovoitot ja tulorahoitus. Sijoitettuun omaan pääomaan kuuluvat yrityksen omistajien yhtiöön sijoittamat varat, kuten osakepääoma, ja SVOP-rahastoon sijoitetut varat. Erona näissä kahdessa on se, että osakepääoma on sidottua, ja svoppi-raha nimensä mukaisesti vapaata. Sidottuus ja vapaus viittaavat siihen, että mahdollista osinkoa voidaan maksaa vain vapaan oman pääoman verran.
Tulorahoitus kuuluu kirjanpidollisesti omaan pääomaan. Se kattaa kaikkien edellisten tilikausien ja nykyisen tilikauden voitot (tai tappiot). Vaikka siis rahoituksen näkökulmasta tulorahoitus ja pääomarahoitus ovat tietyssä mielessä toistensa vastakohtia tai kilpailijoita, niin kirjanpidollisesti ne voivat olla pitkälti samanlaisia, kuten on esimerkiksi SVOP-varojen ja tulorahoituksen tapauksessa: molemmat ovat vapaata omaa pääomaa.
Vieras pääoma
Vieras pääoma on yritykseen sijoitettua pääomaa, tyypillisemmin velkaa, johon ei liity omistusoikeutta yrityksessä. Velat pitää maksaa takaisin lainanantajille korkoineen. Mahdollisia lainanlähteitä on useita: pankit, muut luottolaitokset, ja luonnollisesti myös muut yritykset ja yksityishenkilöt.
Voimme siis yksinkertaistaen tiivistää, että omaan pääomaan kuuluvat varat ovat yrityksen omistajien yritykseensä sijoittamia varoja tai kassaan kertyneitä voittoja, kun taas vieras pääoma pitää sisällään yrityksen lainat, jotka se on ottanut muilta, kun yrityksen omistajilta. Konkurssitilanteessa tämä ero on olennainen: oman pääoman mukaiset sijoitukset ovat velkomisjärjestyksessä viimeisinä. Konkurssipesästä maksetaan yrityksen vieraan pääoman mukaisia velkoja niin paljon kuin mahdollista, ja oman pääoman mukaisia lainoja vasta sitten, jos vieraan pääoman mukaiset lainat on saatu kuitattua.
Nyt kun olemme kerranneet läpi kirjanpidon peruisteita, voimme pureutua syvemmin SVOP-rahastojen ihmeelliseen maailmaan. Yrittäjä tai muu yhtiön osakas voi lainata yitykselleen rahaa kahdella eri tavalla: pääomalainana tai SVOP-sijoituksena.
Pääomalaina
Pääomalaina on verotuksellisesti lähtökohtaisesti osa vierasta pääomaa, vaikka sen takaisinmaksu onkin vapaan oman pääoman alaista. Tämä vaikuttaa velan etuoikeuteen: jotta velka voidaan kirjata pääomalainaksi, saa sen maksaa selvitystila- tai konkurssitilanteessa vasta muita, eli vieraan pääoman mukaisia, velkoja huonommalla etuoikeudella.
Pääomalainasta tulee tehdä kirjallinen sopimus osakkaiden kesken. Sopimukseen kirjataan takaisinmaksusta ja lainan korosta. Pääomalaina voidaan kirjata myös omaan pääomaan erillisenä eränään. Jos näin halutaan tehdä, tulee laina kirjata velkakirjaan eräpäivättömänä, ja siitä voidaan maksaa korkoa vain silloin, kun yrityksellä on ollut mahdollisuus myös osingonmaksuun. Vaikka pääomalaina kirjattaisiinkin erillisenä eränään omaan pääomaan, ei se nosta yrityksen nettovarallisuutta: pääomalaina on yritykselle aina velkaa verotuksen näkökulmasta.
Pääomalaina on korvamerkittyä rahaa. Se palautetaan nimenomaan lainanantajalle lainaehtojen mukaisesti, jos voitonjakokelpoisten varojen tilanne sen sallii. Eli: vaikka yrityksellä olisi muita osakkeenomistajia kuin lainanantaja, ei heillä ole osuutta pääomalainan takaisinmaksussa. Pääomalaina on myös maksettava takaisin ennen kuin yritys voi jakaa voitonjakokelpoisia varoja osinkoina.
SVOP-rahasto
SVOP-rahasto on useimmiten yrityksen osakkaan tekemä sijoitus omaan yritykseensä. SVOP-sijoituksesta sovitaan sijoittajan ja yrityksen hallituksen välillä. Svoppisijoitus on koroton, vaikka siitä voidaankin antaa vastineeksi esimerkiksi yrityksen osakkeita. Svoppi kirjataan nimensä mukaisesti yrityksen vapaaksi omaksi pääomaksi. Konkurssitilanteessa SVOP-laina on heikommassa jamassa verrattuna pääomalainaan: se maksetaan samalla etuoikeudella kuin osakepääoma, eli kaikista viimeisimpänä.
Siinä missä pääomalaina maksetaan takaisin pelkästään lainanantajalle (kuten muutkin lainat), maksetaan SVOP-rahaston varat yhtiön kaikille osakkeenomistajille heidän omistussuhteidensa mukaisesti (ellei yhtiöjärjestys määrää muuta), riippumatta siitä kuka lainan on antanut. Tämä on tärkeää huomioida yrityksissä, joissa on enemmän kuin yksi omistaja. Jos yrityksellä on enemmän kuin yksi omistaja, kannattaa SVOP-sijoitukset järjestää useimmiten siten, että jokainen osakas tekee osakkuutensa suuruisen sijoituksen.
Koska SVOP-sijoitus kirjataan yrityksen (vapaaseen) omaan pääomaan, nostaa se yrityksen nettovarallisuutta. Tämä tuo veroetua huojennetun osingonjaon takia. Huojennetun osingon määrään vaikuttaa yrityksen osakaskohtainen nettovarallisuus, joka lasketaan varojen ja velkojen verotusarvosta. Pääomalaina on aina verotuksen näkökulmasta yritykselle velkaa, kun taas svoppi vahvistaa yrityksen omaa pääomaa. Nettovarallisuuden kasvu myös lisää yrityksen houkuttelevuutta mm. ulkopuolisten sijoittajien näkökulmasta.
Milloin valita SVOP-sijoitus pääomalainan sijaan?
Tiivistäen toteamme svopin olevan pääomalainaa parempi valinta yrityksellesi…
- Jos haluat lisätä yrityksen nettovarallisuutta. Vaikka pääomalaina kirjattaisiin oman pääoman mukaisesti erillisenä eränään, ei se nosta yrityksen nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden nousu huojentaa osinkoverotusta, koska se kasvattaa kevyemmin verotetun osingon määrää.
- Mikäli yrityksessä on vain yksi osakkeenomistaja, jolloin ei tarvitse miettiä sitä, että varat SVOP-rahastosta palautetaan kaikille osakkaille omistussuhteiden mukaan.
- Koska SVOP-rahastossa oleva raha voidaan palauttaa yrittäjälle ilman veroseuraamuksia, mikäli tietyt ehdot täyttyvät (mm. noteeraamaton yritys, tarpeeksi lyhyt sijotusaika).
Vertailu pääomalainan ja svopin välillä palautuu usein kysymyksiin yrityksen vakavaraisuudesta ja nettovarallisuudesta.
Vakavaraisuuden voi määritellä monella tapaa, ja täten myös sen mittaamisen tapoja on useita. Tästä johtuen sekä SVOP-sijoituksen että pääomalainan voidaan katsoa parantavan yrityksen vakavaraisuutta. Totta on, että molemmat sopivat lääkkeeksi negatiiviseksi päässeen oman pääoman tapauksessa. Yrityksen hallituksella on velvollisuus ilmoittaa negatiivisesta omasta pääomasta, jotta yrityksen velkojia ja muita sidosryhmiä ei johdeta harhaan. Koska tämä ilmoitus on julkinen, on sillä lähes aina negatiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaan.
Nettovarallisuus taas on verottajan määrittelemä termi, ja tältä osin asia on yksiselitteinen: pääomalaina ei nosta yrityksen nettovarallisuutta, kirjattiin laina sitten oman pääoman tai vieraan pääoman ehtoisena. SVOP-laina taas vahvistaa yrityksen nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden määrä on relevantti jokaisessa yrityksessä ainakin niin sanotun huojennetun osingonjaon takia.
Select Financial Services on tilitoimisto, joka tukee asiakkaitaan tilanteessa kuin tilanteessa. Autamme lakisääteisen kirjanpidon lisäksi rahoitushakemuksissa, liiketoiminnan kehittämisessä sekä yllättävissä liiketoimintaympäristön muutoksissa. Toimistomme sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Ateneumin vieressä, mutta tarjoamme sähköisiä tilitoimistopalveluita ja kirjanpitoa digitaalisten työkalujen avulla ympäri Suomen. Select avaa blogissaan kirjanpidon ja sähköisen taloushallinnon käytäntöjä sekä prosesseja.
