Turveosaaminen vientituotteeksi – suomalainen ratkaisu Ukrainan energiaturvaan

Ukraina etsii parhaillaan kuumeisesti uusia ratkaisuja energiariippuvuuteensa. Venäläisen maakaasun ja öljyn tuonti on loppunut, oma tuotanto on vajonnut, ja energiainfrastruktuuri on kärsinyt pahasti hyökkäyssodan seurauksena. Mutta siellä, missä on kriisi, on myös mahdollisuus – ja Suomella on siihen osaamista, jota harvalla muulla maalla on.

Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 Ukrainan kokonaisenergiankulutus oli noin 86 Mtoe (miljoona tonnia öljyvastinetta). Tästä luonnolliskaasu muodosti noin 28 % (noin 25 Mtoe) ja öljy (pääasiassa öljytuotteet) noin 17 % (noin 15 Mtoe). Yhteensä venäläiseen kaasuun ja öljyyn perustuva osuus oli noin 10 % kokonaisenergiankulutuksesta. Riippuvuus Venäläisestä fossiilisesta energiasta oli vähentynyt merkittävästi vuoden 2014 Krimin valtaamisen jälkeen. Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 Zaporizhian ydinvoimala (ZNPP) tuotti noin 23 prosenttia Ukrainan kokonaissähköntuotannosta vuonna 2021. Tällä hetkellä (lokakuu 2025) ZNPP ei tuota energiaa Ukrainan sähköverkkoon.

Turvetuotanto on Suomessa pitkälle kehitetty ala: konepajateollisuutta, nostoteknologiaa, vedenpuhdistusratkaisuja ja prosessiosaamista, jota voidaan hyödyntää myös muualla kuin polttoainekäytössä. Kun Suomessa tuotantoketjut hiljenivät poliittisen päätöksenteon seurauksena, jäi meille osaamista, jota voisi nyt viedä sinne, missä sitä todella tarvitaan – Ukrainaan.

Kuvitellaan tilanne: Suomalainen yritys tai konsortio vie Ukrainaan turvetuotannon ja maankunnostuksen teknologiaa, jolla voidaan rakentaa paikallista energiantuotantoa, parantaa maaperää ja kehittää uusia biopohjaisia ratkaisuja.
Kyse ei ole vanhan mallin kopioimisesta, vaan modernista viennistä, jossa kestävyys, kiertotalous ja energiaomavaraisuus yhdistyvät.

Tämä ei ole pelkkä visio.
Ulkoministeriö hallinnoi Suomi–Ukraina-investointirahastoa (FUIF), joka tukee juuri tällaisia hankkeita – edellyttäen, että vähintään kolmasosa projektista on suomalaista osaamista.
Lisäksi Business Finlandin Ukraine Desk tarjoaa neuvontaa ja rahoitusta suomalaisille yrityksille, jotka osallistuvat Ukrainan jälleenrakennukseen, etenkin energia-alalla. Näiden kanavien kautta suomalainen turveosaaminen voisi nousta jälleen vientituotteeksi, ei menneisyyden painolastina, vaan tulevaisuuden ratkaisuna.

Turve voi näin saada uuden merkityksen: ei fossiilina, vaan osana vihreää jälleenrakennusta.
Sen avulla voidaan vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, luoda paikallisia työpaikkoja ja vahvistaa sekä Suomen että Ukrainan energiaomavaraisuutta.
Samalla se on mahdollisuus palauttaa suomalaisen turvealan maine – näyttää, että osaaminen, jota meillä on, on arvokasta myös kansainvälisesti.Suomalainen turveala ei tarvitse puolustusta, se tarvitsee uuden tehtävän.
Ehkä se tehtävä löytyy nyt – Ukrainan kautta.