Lohkoketjuteknologialla on runsaasti virtuaalivaluutoihin suoraan liittymättömiä sovellutuksia. Teknologian suhteellisen uutuuden takia moni ajattelee tämänhetkisten sovellutusten olevan vasta jäävuoren huippu: tulevaisuudessa sovellutuksia voi olla kutakuinkin yhteiskunnan ja talouden jokaisella osa-alueella. Esittelemme tässä artikkelissa sovellutuksia, joiden nykyiset käyttömahdollisuudet tai tuleva potentiaali ovat huomionarvoisia.
Älysopimukset
Älysopimukset ovat lohkoketjuun kirjattuja tietokoneohjelmia, jotka toteuttavat, kontrolloivat ja dokumentoivat sopimukseen kirjattuja tapahtumia tai tekoja sen mukaisesti, mitä älysopimukseen on kirjattu. Termi älysopimus on hiukan harhaanjohtava, koska älysopimukset eivät ole millään tavalla määritelmällisesi oikeudessa pitäviä, sopimusoikeuden alaisia kontrahteja. Kun älysopimuksen sisältö on koodattu, esimerkiksi suosituimmalla älysopimusalustalla Ethereumissa, lisätään se lohkoketjuun, eikä sen sisältöä pystytä jälkikäteen muokkaamaan. Tämä muuttumattomuus on älysopimusten keskeinen ominaisuus. Toinen keskeinen ominaisuus on avoimuus: älysopimuksen koodi on kaikkien luettavissa. Sen jälkeen, kun älysopimus on lisätty lohkoketjuun, pystyy se toteuttamaan sille määritellyt toiminnot automaattisesti. Esimerkki älysopimuksesta: Pekka ja Frank solmivat vakuutussopimuksen, jossa Pekka lupautuu maksamaan Frankille 100 etheriä, mikäli Pyhäjoki tulvii toukokuussa 2022. Mikäli joki ei tulvi, Frank maksaa Pekalle 5 etheriä. Sopimukseen kirjataan keino ja mitta, millä arvioidaan Pyhäjoen tulvimisen toteutuminen tai toteutumattomuus. Pekka tallettaa älysopimuksen sisältävälle tilille 100 etheriä, Frank 5 etheriä, sopimusosapuolet maksavat älysopimuksen kirjaamisesta lohkoketjuun, ja sopimus astuu voimaan. Kesäkuun 1. päivä 2022 älysopimus arvioi joen tulvatilanteen ennaltamääriteltyjen parametrien mukaisesti, ja siirtää varat oikean sopimusosapuolen tilille.
Potentiaalisia käytännön sovellutuksia löytyy asioiden omistusoikeuden vaihtumiseen liittyvissä transaktioissa (kuten asuntojen ja maan kauppa), ennustemarkkinoissa (kuten urheiluvedonlyönti), vakuuttamistoiminnassa ja lainamarkkinoissa. Vielä toistaiseksi älysopimusten toteutuneet käytännön sovellutukset ovat vähäisiä, vaikka teknologiaa pidetäänkin erittäin potentiaalisena. Edellä mainittu esimerkki Pyhäjoen tulvimisesta alleviivaa sitä, kuinka älysopimuksissakin tarvitaan helposti kolmatta osapuolta, johon molemmat sopimusosapuolet luottavat. Mikä on esimerkiksi se molemman sopimusosapuolen luottama tietolähde, josta älysopimuksen takana oleva tietokoneohjelma ottaa datan, jolla joen tulvimisen toteutuminen arvioidaan?
Tokenit ja tokenisaatio
Tokenit ja tokenisaatio ovat keskeisesti lohkoketjuun ja älysopimukseen liittyviä käsitteitä. Tokenit ovat rakennettu tiettyä sovellusta varten, eikä niillä ole omaa lohkoketjua, vaan ne toimivat jonkin toisen lohkoketjun päällä. Tokenit eivät tuota käyttäjälleen mitään automaattista arvoa, vaan niiden tehtävä on automatisoida ja helpottaa ihmisten välistä taloudellista toimintaa jossain erityisalassa. Yksi tokeneiden alaluokka ovat arvopaperitokenit, jotka edustavat jotain ulkoista arvoa, kuten esimerkiksi osaketta, kiinteistöä tai patenttia.
Tokenisaatiosta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että tulevaisuudessa älysopimukset voivat edustaa mitä tahansa vaihdettavaa arvoa. Kyseessä on käytännössä omistussuhteen kirjaus lohkoketjussa. Yksi paljon julkisuutta saanut tokeneiden alaluokka ovat NFT:t (engl. non-fungible token). NFT:itä käytetään virtuaalisten kohteiden yksilöimiseen ja niiden omistusoikeuden määrittelemiseen lohkoketjussa. Vuoden 2021 keväällä nähtiin NFT-boomi, kun mitä erilaisempia virtuaalisia kohteita mintattiin ja myytiin tähtitieteelliseltä kuulostavin hinnoin. Non-fungible tarkoittaa suomeksi ei-korvattavaa, ja se viittaa siihen, että em. virtuaaliset kohteet ovat yksilöllisiä, ei keskenään vaihdettavissa olevia. Tämän vastakohtana on vaikka bitcoinit tai eurot, jotka ovat kaikki keskenään vaihdettavissa ja samanlaisia: lompakossani oleva euron kolikko on käyttöominaisuuksiltaan täysin yhteneväinen sinun lompakossasi olevaan euroon.
DeFi, hajautettu finanssiteknologia
Lyhenee DeFi tulee englanninkielisistä sanoista decentralized finance, eli suomeksi kyse on hajautetusta finanssimaailmasta tai -teknologiasta. Kattotermin alle menee valtava kirjo erilaisia palveluita, tuotteita ja alustoja, joita yhdistää tehtävä: perinteisien finanssialan palveluiden tuottaminen hajautetusti lohkoketjuteknologiaa käyttäen. Tarkemmin sanottuna palvelut tuotetaan älysopimuksina. Suurin osa näistä sovellutuksista on kehitetty Ethereum-alustalle, joka kehitettiin koska Bitcoinin lohkoketjun mahdollisuudet sovellusten kehittämisessä nähtiin rajallisina. Ethereum on sittemmin kehittynyt keskeiseksi DeFi-kehitysalustaksi, ja Ethereumiin liittyvä valuutta ether on kivunnut markkina-arvoltaan maailman toiseksi suurimmaksi.
Toistaiseksi kehittyneet palvelut ovat käyttötarkoituksiltaan hyvin samanlaisia kuin perinteisen finanssimaailman palvelut: lainamarkkinoita, vakuutusmarkkinoita, futuurikauppaa ja erilaisia korkoa tarjoavia sijoituskohteita. Siinä missä perinteisessä finanssisektorissa myyjän ja ostajan välillä on aina välikäsi (esimerkiksi arvopaperipörssi), DeFi-maailmassa transaktiot solmitaan suoraan osapuolten kesken lohkoketjuun kirjattuja älysopimuksia käyttäen. Aika näyttää kuinka laajalti DeFi tulee uudistamaan finanssipalveluiden maailman. Ainakin kehitysmaissa, missä meille arkiset maksujärjestelmät, lainamarkkinat ja vakaat valuutat ovat monesti kaukaisia haaveita, on valtava potentiaali DeFi-alustatalouden sovellutuksille. Sijoittajien DeFi-markkinoille viime vuosina pumppaamat miljardit antavat myös osviittaa siitä, että tuota potentiaalia tosiaan on.
Lohkoketju ja toimitusketjujen hallinta
Lohkoketjuilla nähdään olevan suurta potentiaalia toimitusketjujen hallinnassa (engl. supply chain management, SCM). Toimitusketjut ovat usein erittäin pitkiä ja monimutkaisia, ja mm. IBM tarjoaa lohkoketjuteknologiaa ratkaisuksi läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Läpinäkyvyyden kasvun oletetaan vaikuttaman myönteisesti toimitusketjujen resilienssiin: kun koko toimitusketjun operaatiot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti, pystyy yllättäviin häiriötilanteisiin reagoimaan vikkelämmin. Tätä reagointia auttavat myös lohkoketjulla toteutetut älysopimukset, joista kerroimme aiemmin. Toimitusketjujen avoimemmaksi muuttuminen palvelee myös sitä trendiä, että kuluttajat haluavat yhä enenevissä määrin olla perillä ostamiensa arkihyödykkeiden, kuten vaatteiden ja ruoan, alkuperästä. Jaetun tilikirjan uskotaan myös pystyvän vähentämään virheitä rahdissa ja lyhentämään kuljetusaikoja. Lohkoketjun mahdollisuudet esineiden aitouden ja provenienssin todentamisessa säteilee myös toimitusketjujen hallinnan puolelle, kun petosten estämiseen ja luottamuksen takaamisen tarvitaan vähemmän välikäsiä ja ylipäätään keveämpiä prosesseja.
Lohkoketjun mahdollisuudet IoT:n turvallisuuden lisääjänä
Internet of Things (IoT) eli esineiden internet oli 2010-luvun kuumimpia buzzwordeja teknologian ja bisneksen saralla. Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että yhä enenevä määrä fyysisiä laitteita on yhteydessä internetiin, jolloin niitä pystytään seuraamaan ja ohjaamaan. IoT-sovellutusten luvattiin mullistavan sekä yritysmaailman että kuluttajien arkisen elämän. Kuluttajanäkökulmasta näyttää siltä, että esimerkiksi kodinkoneita lähdettiin digitalisoimaan hiukan liian suurella innolla, ja monen mielestä termi Internet of Shit kuvaakin paremmin koko ilmiötä. Tai jos ei koko ilmiötä, niin ainakin sitä naiiviutta, jolla elinympäristöämme digitalisoidaan. Esimerkiksi jääkaappisi yhdistäminen internetiin ei välttämättä ole maailman fiksuin idea: internetin luonteeseen kun kuuluu se, että kaikki mikä on netissä kiinni on hakkeroitavissa. Onko reaaliaikaisen datan saaminen jääkaappisi maitopurkkitilanteesta sen arvoista, että tarjoat hakkereille mahdollisuuden sulattaa pakastimesi keittiösi lattialle, aiheuttaen vesivahingon?
Turvallisuusaspektit ovatkin hidastaneet IoT:n voittokulkua. Lohkoketjuteknologiaan elimellisesti kuuluvien turvallisuusominaisuuksien toivotaan voivan parantaa IoT-sovellutustenkin toimintaa. Yksi näistä ominaisuuksista on se, että lohkoketjulla ei ole yksittäistä haavoittuvuuspistetä (engl. single point of failure). Jos jokin turvajärjestelmä sijaitsee lohkoketjussa, ei hyökkääjä pysty tuhoamaan sitä hyökkäämällä yhden lohkoketjun käyttäjistä kimppuun: turvajärjestelmän integriteetti ei ole uhattuna, koska lohkoketju säilyy muuttumattomana, vaikka yksi node joutuisikin hyökkääjän käsiin. Toinen lohkoketjun turvallisuusominaisuus, jolla on sovellutuksia myös IoT-kontekstissa, on lohkoketjun käyttäminen turvalliteen liittyvien logien säilömiseen. Suurten datamäärien säilöminen lohkoketjussa on vielä ainakin toistaiseksi erittäin kallista. Asian voi kiertää säilyttämällä itse turvattava data lohkoketjun ulkopuolella olevassa säilytyspaikassa, mutta laittaa lohkoketjuun logit turvatun datan käytöstä. Myös pyynnöt turvatun datan käytöstä voitaisiin säilöä (ja niihin annetut vastaukset toteuttaa) lohkoketjussa olevina älysopimuksina. Näin lohkoketjussa olevan datan muuttumattomuus takaisi sen, että turvattuun dataan pääsisi käsiksi vain ne, keiden kuuluukin.
Äänestäminen ja lohkoketju
Sähköistä äänestämistä on valtiollisissa vaaleissa kokeiltu maailmalla ja Suomessakin, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole löydetty vakiintuneita tapoja siitä, miten sähköinen äänestys toteutettaisiin tietoturvallisesi, oli kyse sitten fyysisillä äänestyspaikoilla tai internetin yli tapahtuvasta äänestämisestä. Tietoturvaekspertit tuntuvat vastustavan sähköiseen äänestämiseen siirtymistä valtiollisissa vaaleissa kutakuinkin yhtenä rintamana, ainakin niin kauan kuin äänestysjärjestelmien lähdekoodi ei ole avointa. Äänestyksen paperivarmistusta pidetään myös yleisesi vähimmäisehtona sähköiselle äänestämiselle, mutta silloin koko sähköisen äänestämisen idea tuntuu hiukan turhalta. Lohkoketjuteknologiassa on paljon potentiaalia sähköiseen äänestämiseen liittyvien tietoturvaongelmien ratkaisemiseksi. Lohkoketjussa äänestämisen kannattajat (ja sähköisen äänestämisen kannattajat muutenkin) argumentoivat myös, että tälläiset äänestysmuodot nostaisivat äänestysprosenttia, kun jokainen pystyisi äänestämään esimerkiksi älypuhelimensa kautta. Vaikka lohkoketjun leimalliset piirteet viittaavatkin siihen, että sillä olisi potentiaalia äänestysturvallisuuden edistäjänä, on myös vakuuttavia soraääniä esitetty. MIT-vetoinen tutkijaryhmä esitti paperissaan alkuvuonna 2021, että lohkoketjuteknologia ei ratkaise sähköisten äänestysjärjestelmien fundamentaalisia turvallisuusongelmia. Artikkeli on lukemisen arvoinen. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten lohkoketjuteknologiaa aletaan soveltamaan erilaisissa vaaleissa.
Select on kryptoekosysteemin läpikotaisin tunteva taloushallinnon ammattilainen. Kauttamme hoituu niin raportointidatan integriteetin valvominen, holding-yhtiöiden perustaminen kuin DeFi-konsultaatiokin. Mitä tahansa teetkin kryptojen kanssa, me hoidamme kirjanpitosi ja laitamme verotuksesi ruotuun. Jos tarvitset kryptot tuntevaa konsultoivaa tilitoimistoa, ota yhteyttä.
