Kryptovaluutat, ja erityisesti niistä keskeisin eli bitcoin, ovat nousseet pikavauhtia ensin IT-asiantuntijoiden pienten piirien keskusteluista laajempien, sijoituksesta kiinnostuneiden kansanjoukkojen keskustelunaiheiksi. Nykyään virtuaalivaluutoista ja lohkoketjusta puhutaan jo kaiken kansan mediassa, ja viimeistään viime vuosina ollaan voitu puhua yleisestä kryptosijoitusboomista. Alan keskeinen termistö on kuitenkin monelle yhä vierasta. Esittelemme tässä kirjoituksessa keskeisimmät käsitteet, konseptit ja avaamme ovea virtuaalivaluuttojen hämmentävän ihmeelliseen maailmaan. Syventävät artikkelit kullekin keskeiselle käsitteelle julkaistaan blogissa myöhemmin.
Bitcoin: tausta-ajatus ja lohkoketjun toimintaperiaate
Bitcoin on virtuaali- ja kryptovaluutoista kiistatta tunnetuin. Se on kehitetty ennen kaikkea valuutaksi eli vaihdannan välineeksi. Se toimii siis teoriassa maksuvälineenä, eli sitä voi vaihtaa palveluihin tai tuotteisiin, kuten muitakin valuuttoja. Vaikka bitcoineja pidetään arvonlisäverotuksessa maksuvälineinä (kts. KVL 2014/34), se ei kuitenkaan ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskema tai takaama lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettu valuutta. Toisaalta bitcoin on OECD:n alaisen FATF:n mukaan virtual asset eli suomeksi kryptovara. Yleisesti käytetään kuitenkin nimitystä krypto- tai virtuaalivaluutta, lyhyemmin yksinkertaisesti krypto. Bitcoin toimii myös arvon mittana ja omaisuuden muotona, ja täyttää täten myös muut rahan ominaisuudet. Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva hajautettu valuutta, jonka toiminta perustuu lohkoketjuun. Lohkoketju on bitcoinia varten kehitetty tekniikka, joka tekee mahdolliseksi toisilleen tuntemattomien toimijoiden tuottaa ja ylläpitää tietokantaa hajautetusti. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että lohkoketjussa kulkee koko bitcoinin transaktiohistoria eli loki. Järjestelmä on teoriassa ja käytännössä pitkälti immuuni ulkopuolelta tai sisäpuolelta tulevalle manipulaatiolle.
Bitcoinia syntyy ennalta määrätyn algoritmin mukaisesti, eikä sitä pysty kukaan luomaan enempää. Sen hallinto, tuottaminen ja ylläpito ovat kaikki täysin hajautettuja, toisin kuin vaikka euron tapauksessa. Euroa hallinnoi Europan keskuspankki EKP yhdessä euromaiden keskuspankkien kanssa. Hyvin paljon yksinkertaistaen sanottuna ne voivat teoriassa printata euroa lisää niin paljon kuin haluavat, koska euro on nk. fiat-raha, eli sillä ei ole itseisarvoa eikä sen arvoa ole sidottu esimerkiksi kultakantaan. Eurojen määrän kasvu aiheuttaa inflaatiota, eli euron arvon heikkenemistä, joka taas näkyy ostettavien tavaroiden ja palvelujen hintojen kasvuna. Vuonna 2020 kuluttajahintojen vuosimuutos oli Suomessa luokkaa 0,3%. Esimerkiksi Yhdysvalloissa inflaatio on kuitenkin kivunnut jo viiteen prosenttiin, kiitos FED:in koronasta johtuvan elvytyspolitiikan. Koska bitcoinia syntyy vain rajallinen määrä ennalta määrätyn algoritmin mukaisesti, ei sen arvo voi alentua liikkeellelaskijan ”avokätisyydestä” johtuen. Bitcoin arvo määräytyy täysin markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Yhden bitcoinin markkina-arvo on kirjoitushetkellä noin 26500 euroa. Bitcoineja ei tarvitse kuitenkaan omistaa kokonaisia kappalemääriä, vaan valuutta jakaantuu pienemmiksi osasiksi: yksi bitcoin vastaa sataa miljoonaa satoshia. Täten tämän päivän kurssin mukaan yhdellä eurolla saa noin 3770 satoshia. Satoshi on nimetty bitcoinin kehittäjän, nimimerkki Satoshi Nakamoton mukaan. Bitcoinin arvon noustua kymmeniin tuhansiin euroihin ovat satoshien olemassaolo ja bitcoinit pilkottavuus pienempiin paloihin elinehtoja valuutan käytölle maksutapahtumiin. On myös huomioitava, että yhdestä lompakosta toiselle tapahtuvasta bitcoinsiirrosta maksettava siirtomaksu tekee kaikista pienemmistä siirroista epätaloudellisia. Transaktiokustannukset ovat vaihdelleet esimerkiksi vuoden 2021 aikana noin kahdesta eurosta noin viiteenkymmeneen euroon. Yhtenä ratkaisuna tähän arkikäyttöä haittaavaan ominaisuuteen on kehitetty esim Lightning Network, jossa transaktiokustannukset ovat triviaalin pienet.
Kryptovaluutat, digitaaliset valuutat ja virtuaalivaluutat – termien määritys
Tyypillisimmistä valuutoista, kuten eurosta ja dollarista, poiketen bitcoin on virtuaalivaluutta, eli se on olemassa vain digitaalisessa muodossa: ei ole olemassa bitcoin-seteleitä tai -kolikoita. Termejä virtuaalivaluutta, digitaalinen valuutta ja kryptovaluutta käytetään arkikielessä iloisesti sekaisin, ehkä siksi, että bitcoin on näitä kaikkia. Teknisesti termit kuitenkin eroavat toisistaan.
Virtuaalivaluuttoja ovat kaikki sääntelemättömät digitaaliset valuutat. Sääntelemättömyys tarkoittaa sitä, että virtuaalivaluutta ei ole minkään valtion keskuspankin tai ylikansallisen pankkielimen (kuten EKP) liikkellelaskema tai valvoma. Niiden arvo ja luottamusmekanismi perustuu liikkellelaskijan white paperissa eli projektikuvauksessa selostamiin mekanismeihin. Bitcoinin tapauksessa tuo mekanismi on mainaus. Termin virtuaalivaluutta lanseerasi Euroopan Keskuspankki vuonna 2012, määritellessään virtuaalivaluutan olevan ”digitaalista rahaa sääntelemättömässä ympäristössä, jonka liikkeellelaskee ja jota kontrolloi sen kehittäjät, ja jota käytetään maksuvälineenä tietyn virtuaaliyhteisön jäsenten välillä.” Myös videopeleissä käytettävät vaihdannan välineet voidaan nähdä virtuaalivaluuttoina. Sellaisten virtuaalivaluuttojen käyttö rajoittuu kuitenkin useimmiten pelin maailman sisäisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen.
Digitaalinen valuutta on yläluokka, joka pitää sisällään niin virtuaalivaluutat kuin kryptovaluutatkin. Hyvin yksinkertaistetusti sanottuna digitaalisia valuuttoja ovat kaikki rahallisen arvon representaatiot digitaalisessa muodossa, eli kaikki valuutat, jotka ovat saatavilla eksklusiivisesti sähköisessä muodossa. Digitaaliset valuutat voivat olla sääntelemättömiä tai jonkin keskuspankin kaltaisen tahon sääntelemiä. Jälkimmäisestä esimerkkinä toimii EKP:n kaavailema digitaalinen euro. Nykyisellään ainoastaan pankit voivat käyttää EKP:n digitaalisessa muodossa olevaa keskuspankkirahaa, mutta digitaalinen euro olisi tarkoitettu myös kaikille yksityishenkilöille ja yrityksille. Tässä yhteydessä on hyvä mainita Kiinan valtion liikkellelaskema e-CNY eli sähköinen renminbi, josta Kiina toivoo tulevan digiajan ja -maailman stardandivaluuutta. Kiinan valtio on kokeilemaan valuutan käyttöä jo rajojensakin ulkopuolella, ainakin joissain Afrikan maissa missä Kiinalla on suuria infrahankkeita tai muista investointeja. Keskuspankkijohtoista digitaalista valuuttaa (CBDC) tutkitaan aktiivisesti myös muualla ja mukana neuvonantajina on Big Four -konsulttitalot myös Suomesta. On hyvä huomioida, että digitaalisen valuutta ja sähköinen raha ovat eri asioita. Sähköinen raha, jota meistä kutakuinkin jokainen pitää hallussaan pankkitilillään, on nostettavissa pankkiautomaateista ulos seteleinä. Valtiovarainministeriö määrittää sähköisen rahan ”raha-arvoksi, joka on tallennettu sähköisesti – sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalle suoritettua rahamäärää vastaan maksutapahtumien tekemistä varten –.”
Kryptovaluutat ovat vaihdannan välineeksi suunniteltuja digitaalisia valuuttoja, joiden kirjanpito (transaktiot, kolikkojen omistajuus ja uusien kolikoiden luominen) tapahtuu vahvalla kryptografialla suojatussa hajautetussa tietokannassa. Avoimeen lähdekoodiin perustuva bitcoin, joka laskettiin liikkeelle 2009, oli ensimmäinen laajalle levinnyt desentraloitu eli hajautettu kryptovaluutta. Kryptovaluutan määritelmän keskiössä ovat omistajuuteen ja transaktioiden kirjanpitoon liittyvät tekijät, joissa vahvalla kryptografialla on keskeinen rooli.
Bitcoinin käyttösovellutukset
Kuten tekstin alussa mainittiin, vaihdannan välineenä toimiminen on valuuttojen keskeisen tärkeä ominaisuus. Bitcoinkin suunniteltiin aikanaan vaihdannan välineeksi, mutta tältä osin valuutan tekniset rajoitteet iskevät kapuloita rattaisiin. Bitcoin-transaktioiden vahvistumisessa kestää katsantakannasta riippuen noin kymmenestä minuutista tuntiin, äärimmäistä varovaisuutta noudattaen jopa joitakin päiviä. Päivittäisten ruokaostosten maksamiseen bitcoinista ei siis ole, ainakaan nykypäivän teknologialla. Kuten myös transaktiokustannusten kohdalla, tähänkin ongelmaan on kehitetty ratkaisuja, joista Lightning Network on yksi. Sen avulla arkisenkokoiset mikrotransaktiot siirtyvät sekunneissa. On kuitenkin hyvä huomata, että edellämainitut transaktioajat muuttuvat kilpailukelpoisiksi, jos vertailukohtana on esimerkiksi pankkisiirto ulkomaille: euroalueen sisäisissä SEPA-maksuissa kestää noin vuorokausi, euroalueen ulkopuolella pitempään. Toinen bitcoinin arkikäyttöä merkittävästi haittaava tekijä on sen deflatorisuus. Bitcoinin arvonmuutoksen trendi on ollut nouseva kutakuinkin sen koko historian ajan. Kun kirjoitushetkellä yhden bitcoinin arvo on noin 26500 euroa, oli sen arvo vuoden 2020 alussa 6600 euroa, vuoden 2019 alussa 3300 euroa ja vuoden 2011 alussa alle yhden euron per bitcoin. Valuutta, jonka arvon oletetaan nousevan, ei toimi maksuvälineenä kovinkaan hyvin: sen arvon kasvaessa kannattaa kulutusta lykätä tulevaisuuteen, koska valuutan ostovoima vain kasvaa ajan kuluessa. Arvonnousun lisäksi bitcoinin deflatorisuutta lisää sen kannan muuttuminen ennen pitkää staattiseksi ja se, että bitcoin-lompakoiden salausavainten hukkuminen vähentää väistämättä käytössä olevien bitcoininien määrää. Edellämainittujen ominaisuuksien lisäksi bitcoinin hyödyllisyyttä maksuvälineenä verottaa runsaasti sen voimakas hinnanvaihtelu: esimerkiksi toukokuussa 2021 Bitcoinin arvo vaihteli suunnilleen välillä 28000€ – 48000€.
Jos kohta bitcoinista ei ole ainakaan arkisen vaihdannan välineeksi, niin muut rahan ominaisuudet eli arvon säilyttäminen ja sen mittana toimiminen siltä on ainakin toistaiseksi sujunut varsin mallikkaasti. Kuten aiemmista hintaesimerkeistä käy ilmi, bitcoin on toiminut hyvänä sijoituskohteena tähänastisen historiansa ajan. Kun katsotaan sen hintahistoriaa, on huikeasti hankalampi löytää sijoitusjaksoja, joilla bitcoinin omistaminen olisi tuottanut tappiota kuin sijoitusjaksoja, jotka ovat tuottaneet bitcoinia omistaville arvonnousua. Bitcoinin vetovoima sijoituskohteena perustuu monelle sen DNA:sta kumpuavaan ominaisuuteen inflaatiosuojana. Bitcoinin arvoon eivät tosimaailman keskuspankkiirit pysty vaikuttamaan, ja toisin kuin patjan alle työnnetyn euronipun tapauksessa, on ainakin toistaiseksi omaisuuttaan bitcoineissa kiinni pitänyt sijoittaja päässyt arvonalenemisen sijaan keskimäärin osalliseksi sijoitustuottoihin. Bitcoin kannattaakin ehkä vaihdannan välineen sijaan hahmottaa kullankaltaiseksi sijoitusinstrumentiksi. Kullan kanssa bitcoinilla yhteistä on ainakin niiden määrän rajallisuus ja se, että molempien arvo on korostetusti sosiaalinen konstruktio: kullalla ja Bitcoinilla on arvoa, koska ihmiset ovat päättäneet, että niillä on, ja tulee myös jatkossa olemaan arvoa.
Mikä on altcoin ja mitä ovat tokenit ja coinit?
Altcoin tarkoittaa yksinkertaisesti kaikkia muita kryptovaluuttoja kuin bitcoinia. Näillä valuutoilla on useimmiten bitcoinia muistuttavia teknisiä ominaisuuksia ja ominaisuuksia, jotka erottavat niitä bitcoinin toimintaperiaatteista. Altcoinit onkin useimmiten suunniteltu paikkaaman jotain bitcoinin teknisiä vajavaisuuksia, kuten verrattaen pitkiä transaktioaikoja. Altcoineja syntyy usein myös johonkin lohkoketjun ei-maksuliikenteeseen liittyviä sovellutuksia käyttäviin projekteihin liittyen. Näissä tapauksissa altcoinit usein syntyvät ikäänkuin projektin sivutuotteena, joiden tavoitteena on mahdollistaa itse projektin menestys. Hajautetun lohkoketjun perimmäisenä ajatuksina on luottamuksen varmentaminen, pysyvyys ja läpinäkyvyys. Käytännön sovellutuksia on täten keksittävissä valtavalle kirjolle erilaista ihmisen (taloudellista) toimintaa.
Bitcoinin räjähdysmäinen suosio on luonnollisesti saanut altcoinien liikkeillelaskunkin määrän räjähtämään. Kirjoitushetkellä altcoineja on liikkeellä noin 6000 erilaista, ja niiden yhteenlaskettu markkina-arvo on noin 671 miljardia dollaria, kun taas bitcoinin markkina-arvo on noin 578 miljardia dollaria. Altcoin-markkina on siis valtava, mutta toisaalta vertailu bitcoiniin on vahva muistutus bitcoinin dominantista asemasta kryptovaluuttamarkkinalla: 46 prosentin markkinaosuus koko kryptovaluuttamarkkinasta. Trendi on tällä hetkellä voimakkaasti altcoineja suosiva, ja lienee syytä olettaa, että niiden suhteellinen asema bitcoiniin verrattuna tulee voimistumaan entisestään. Suurimmat altcoinit ovat tällä hetkellä ethereum ja tether, joista ensimmäisen markkina-arvo on kirjoitushetkellä jo noin 40% bitcoinin markkina-arvosta.
Termiä token käytetään usein hiukan virheellisesti synonyyminä kryptovaluutalle tai altcoinillekin. Termit eivät kuitenkaan ole vaihtokelpoisia keskenään, vaan tokenilla on spesifisiä merkityksiä hiukan kontekstista riippuen. Englanninkielisen sanan kenties parhaat suomenkieliset vastineet ovat poletti tai rahake, mutta ne eivät ainakaan vielä ole vakiintuneet käyttöön sanan kryptokontekstissa. Selection sisällä käytetään tokeneista puhuttaessa myös sanoja toukka ja arvoke. Tokenin erottaa kryptovaluutasta (tai coinista) se, että siinä missä kryptovaluutalla on oma lohkoketju, tokenilla ei sitä ole. Tokenit luodaan jonkin olemassaolevan lohkoketjun sisään. Token on täten kryptovaluutan yksikkö, joka toimii vain tämän rajatun toimintaympäristön sisällä. Käytännön eroista suurin tokenin ja coinin välillä on se, että tokenilla voi olla myös muita sille määriteltyjä ominaisuuksia kuin valuuttana toimiminen. Näihin mahdollisiin käyttösovellutuksiin kuuluu muun muassa äänestysalustana toimiminen, erilaisina finanssialan instrumentteina toimiminen ja taideteosten omistajuuden tai provinienssin todentaminen.
Bitcoinin ja muiden valuuttojen arvonmääritys
Sijoittajat ovat perinteisesti käyttäneet erilaisia fundamenttianalyysin ja teknisen analyysin keinoja osakkeiden ja muiden finanssi-instrumenttien arvon määrittelemiseksi. Yksinkertaistetusti fundamenttianalyysissä finanssi-instrumentin ”oikea” arvo määritellään yrityksen fundamentteja, kuten tasetta, tilinpäätöstä ja tulevaisuuden näkymiä arvioimalla, kun taas teknisessä analyysissä tuijotetaan finanssi-instrumentin hintakehitystä (esim. osakekurssi) ja yritetään löytää sieltä säännönmukaisuuksia trendien ja muiden psykologisten tekijöiden havaitsemiseksi ja hyödyntämiseksi. Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat sijoitusinstrumentteina hyvin erilaisia esimerkiksi arvopapereihin verrattuna, ja täten vanhat analyysitekniikat ovat niiden arvonmäärityksen edessä melko hampaattomia. Ehkä tunnetuin bitcoinin arvon ennustamiseksi kehitetty malli on nimimerkin Plan B kehittämä Bitcoin Stock-to-Flow -malli, joka pyrkii ennustamaan valuutan hintakehitystä perustuen sen niukuuteen. Jäämme seuraamaan mallin menestystä mielenkiinnolla.
Kryptovaluuttojen arvonmääritys on vielä kirjoittamaton luku finanssihistoriaa. Bitcoinin arvonmääritystä pohdittaessa on hyvä luoda katsaus siihen, että mikä ylipäätään tekee mistä tahansa valuutasta arvokasta. Valuuttojen arvo perustuu niiden ominaisuuksiin kaupankäynnin välineenä, arvon säilyttäjänä ja arvon mittana. Maailman suuria valuuttoja, kuten dollaria, ei ole enää toviin sidottu kultakantaan. Euro ei toki koskaan ole kultakannassa ollutkaan. Näiden fiat-valuuttojen arvo perustuu kuluttajien, instituutioiden ja hallitusten luottamukseen siihen, että valuutta kelpaa maksuvälineenä myös huomenna. Niin kauan kuin valtiot hyväksyvät esim. veromaksut pelkästään oman keskuspankkinsa liikkeellelaskemassa valuutassa, on noille valuutoille aina käyttöä.
Bitcoinin (ja kryptojen arvonmääritys ylipäätään) perustuu ainakin osin siihen, että miten ihmiset arvottavat niiden teknisten ominaisuuksien eroja, joita fiat-valuutoilla ja bitcoinilla on. Niukkuus on yksi keskeinen tällainen ominaisuus. Bitcoin toteuttaa keinotekoisen niukkuuden kaavaa, ja sitä syntyy lisää ennalta määritellyn algoritmin mukaisesti, eikä bitcoinien yhteismäärä tule koskaan ylittämään 21:htä miljoonaa kappaletta. Euron kohdalla tälläisiä rajoitteita ei ole, ja EKP painaa euroja lisää mandaattiaan toteuttaen, ykköstavoitteenaan hintavakauden ylläpitäminen. Niukkuus sivuaa tältä osin kahta muuta keskeisesti kryptoja ja fiat-valuuttoja erottavaa ominaisuutta: suvereniteetti ja desentralisaatio. Fiat-valuutat ovat määritelmällisesti (itsenäisten) valtioiden liikkeellelaskemia ja niiden hallinta on keskitetty keskuspankeille. Bitcoinin tapauksessa taustalla ei hääri valtio ja hallinta on muutenkin hajautettu. Tulevaisuus ja markkinat näyttävät, kuinka paljon tilausta on tällaisia ominaisuuksia kantaville valuutoille. Toistaiseksi Bitcoinin kurssikehitys toimii vahvana indikaattorina siitä, että ihmiset näkevät tarvetta hajautetulle valuutalle.
Select on kryptoekosysteemin läpikotaisin tunteva taloushallinnon ammattilainen. Kauttamme hoituu niin raportointidatan integriteetin valvominen, holding-yhtiöiden perustaminen kuin DeFi-konsultaatiokin. Mitä tahansa teetkin kryptojen kanssa, me hoidamme kirjanpitosi ja laitamme verotuksesi ruotuun. Jos tarvitset kryptot tuntevaa konsultoivaa tilitoimistoa, ota yhteyttä.
